Perjantai ja Veisuuvestivaalit.

Päivä meni kasatessa PAta (tai no oikeastaan katseltiin toisten raatamista ja annettiin poijjille "asiantuntevia" vinkkejä, kuinka esimerkiksi kaiuttimet tai rumpalin taakse tuleva taustakangas kannattaa sijoittaa tai että se bodestojen reunaan tulevan mustan kankaan on oltava yhtä suora kuin Eerikin pyhähousujen). Välillä kävästiin "kotosalla" (lue: minun kummien luona) syömässä. Sitten tultiin takas kuuntelemaan ja katselemaan Frediä. Niin ja töihinkin. Viriteltiin nimittäin aiemmin päivällä semmonen hieno screeni, että esiintyjän pärstää voidaan heijastaa myös seinällekin.

Kissat olivat saaneet ruoan kuten aina ennenkin kesälomatalossaan: aamulla ja toinen satsi sitten joskus illalla. Sisälle jäivät veljekset Ensio ja Jullis, kun me Maffan kanssa lähdettiin takaisin Virtaalaan nauttimaan musiikista. Oltiin vain jotain pari tuntia poissa, mutta eiköhän pikkupoijjaat olleet saaneet hyvän yllätyksen aikaan: leipäkupu oli kaadettu lattialle, sen sisällä olleista leivistä maisteltu kaikkia plus että ruispalaleipäpussin kylkeen oli revitty aimo aukko ja melkeinpä kaikkia leipiä oli maisteltu yhdestä jos toisestakin kulmasta. Ruispalapussin vieressä ollut toinen ruisleipä oli kuitenkin jätetty rauhaan.

Kyllä kissakin tunnistaa hyvän leivän.